You are currently browsing the category archive for the ‘ANINKAISTEN SÄVELEN ESITYKSIÄ’ category.
Soho SpeakEasy Jazz Club goes 20´s
S-Osis, keskiviikkona 25.4.2012 klo 20
Jazzilla ja bluesilla on ollut iso rooli osakuntien 60-luvun alusta asti ylioppilastaloilla järjestämien ohjelmatilaisuuksien joukossa. Turkulaisen kulttuurikentän pieninä mutta merkittävinä toimijoina niin TVO kuin vuodesta 1975 lähtien S-Osis -nimellä tunnettu osakuntaravintolakin ovat toimineet aikojen saatossa lukemattomien artistien ja orkesterien estradina. Osakunnilla oli merkittävä rooli myös Turku Jazz ry:n alkuvuosien esiintymispaikkana.
TVO:n taival ylioppilastaloilla päättyi keväällä 2010, S-Osikselle käy samoin tänä vappuna.
Osakuntien jazz-perinteitä kunnioittaen SHO ja rytmiorkesteri Aninkaisten Sävel järjestävät S-Osiksella vielä yhden jatsintäyteisen illan. SHO:n 90-luvulla pyörittämän Soho SpeakEasy -klubin hengessä tapahtuman nimi on Soho SpeakEasy Jazz Club goes 20´s. Tervetuloa S-Osikselle nauttimaan 20-luvun tunnelmasta ja musiikillisista helmistä rytmiorkesteri Aninkaisten Sävelen tahdissa solisteinaan mm. Elias Aarnio ja Sanna Vartiainen!
Liput ovelta 10€, ennakkomyynti ja opiskelijat 7€.
Ennakkomyynti: Musitec soitinhuolto, Nahkurinkatu 8
Linnunrata (Vintergatan) (1927). Music: Jules Sylvain, arr. Mikko Lagerspetz, Finnish lyrics: Reino Helismaa. Vocals: Mikko Lagerspetz
Jules Sylvain, porvarilliselta nimeltään Stig Hansson oli yksi 1920- ja 1930 -luvun tuotteliaimpia iskelmäsäveltäjiä Ruotsissa. Suomessa tunnetaan hänen sävellyksistään varmaan parhaiten Lentäjän valssi ja Tangokavaljeeri. Sylvain oli myös musiikkikustantaja ja monenlaista muutakin toimintaa harjoittanut liikemies ja seikkailija. Hänet otettiin Itä-Saksan parlamentin 1950 -luvun lopulla laatimaan tyylillisesti sopimattomien runoilijoiden, taitelijoiden ja säveltäjien mustaan listaan.
Budapestin yössä (Puszta Fox) (1935). Music: Mihály Erdélyi, arr. Mikko Lagerspetz, Finnish lyrics: Sauvo Puhtila. Vocals: Mikko Lagerspetz
Aikakauden tanssi- ja viihdemusiikin yksi suosittu tyylilaji oli unkarilainen. Mihály Erdélyin Puszta Fox (operetista Dorozsmai Szélmalom eli Dorozsman tuulimylly) oli aikansa yleiseurooppalainen suosikki. Zarah Leander esitti sen ruotsiksi nimellä På Café Tsigane i Budapest; suomalaisen sanoituksen on 1960-luvulla laatinut tuottelias sanaseppo Sauvo Puhtila (eli Saukki). Esitettävään sovitukseen on Mikko Lagerspetz laatinut kokonaan uuden johdannon.
Siboney, Danzon Cubano (1929). Music: Ernesto Lecuona, arr. Eddie Hard & Tapani Kärnä
Tämä kuubalainen tanssi on latinalaistyyppisen viihdemusiikin kuolematon klassikko. Johdannon upean viulukadenssin soittaa Riku Rinne.
Kaksi rakkainta (Turku ja Parii’) (J’ai Deux Amours) (1930). Music: Vincent Scotto, arr. Mikko Lagerspetz, Finnish lyrics: Jalo Säde. Vocals: Mikko Lagerspetz
Amerikkalaissyntyinen Josephine Baker saavutti maineensa Ranskassa, jossa tämä foksi oli yksi hänen kuuluisimpia esityksiään. Hän vieraili Suomessakin vuonna 192??. Turussa erään oppikoulun oppilaat ottivat, opettajansa yllyttäminä, mustaihoisen jazzlaulajattaren vastaan mielenosoituksella. Jos hän olisi VPK:n talolla esiintyessään laulanut tässä kuultavan Jalo Säteen sanoituksen Turusta ja Pariisista, protestit olisivat ehkä talttuneet.
Vihdoin yhdessä (Alone at Last) (1925). Music:Ted Fiorito, transcribed by Mike Henebry, Finnish lyrics: Sami Levänen. Vocals: Sami Levänen
Tässä kuultava sovitus on nuotinnettu Coon-Sanders Nighthawksin vuonna 1925 levyttämästä versiosta.
Coon-Sanders Nighthawks oli ensimmäinen yhdysvaltalainen orkesteri joka aloitti säännälliset radiolähetykset orkesterin esiintymisistä Muelbach-hotellista Kansas Citystä. Kuulijat saivat lähettää kappaletoiveita orkesterille kirjeellä , puhelimella tai sähkeellä. Toiveita tuli niin runsaasti, että Western Union-yhtiö asennutti sähkösanomien vastaanottimen esiintymislavalle jotta toiveet voitiin heti toteuttaa. Nämä radioinnit kuultiin rannikolta toiselle. Orkesteri oli parhaimmillaan niin suosittu, että kaikilla soittajilla oli samanlaiset Cord-automobiilit. Jokainen auto oli maalattu erivärikseksi ja jokaisen takaosassa luki orkesterin ja kyseisen muusikon nimet.
Syysiltana, fox (1940). Music: Onni Laihanen, arr. Mikko Lagerspetz, lyrics: Martti Jäppilä. Vocals: Mikko Lagerspetz
Syysiltana -foksi kuului Dallapé-orkesterin ohjelmistoon sen suuruudenaikoina, kun etsittiin jazzahtavampaa ilmaisutapaa. Kappaleen säveltäjä ja sanoittaja ovat molemmat (ainakin joidenkin) radiokuulijoiden rakastamia – hanuristi Onni Laihanen valssinsa Rantakoivun alla, ja sanoittaja Martti Jäppilä valssinsa Iltatuulen viesti vuoksi.
Ei kukaan muu (1937). Music: Yrjö Gunaropoulos, arr: Tapani Kärnä, Lyrics: E. Laine. Vocals: Sami Levänen
Viulua, banjoa, saksofonia ja pianoa soittanut Yrjö (Georg) Gunaropulos oli varhaisia suomalaisia jazzmuusikoita. Hän oli syntyperältään kreikkalainen, mutta syntyi Pietarissa ja saapui muusikkoveljineen Suomeen Venäjän vallankumouksen pyörteistä. Tässä kuultava Andrei Sinenkon jännittävä saksofonisoolo viittaa tyylillisesti jo Uudelle Mantereelle, josta sieltäkin saapui 1926 Suomeen merkittäviä jazzmuusikoita mullistamaan paikallista musiikkielämää, joukossaan mm. kuuluisa saksofonisti Wilfred ”Tommy” Tuomikoski.
Aninkaisten sävel (Stadens melodi) (1944). Music & arr: Sam Samson, Finnish lyrics: Jalo Säde. Vocals: Mikko Lagerspetz
Ruotsalaisen pianistin, säveltäjän, sovittajan ja orkesterinjohtajan Harald ”Sam” Samsonin sävelmä kertoo alun perin Tukholmasta. Sibelius -museon kokoelmista löytynyt nuotti on Jules Sylvainin musiikkikustantamon julkaisema. Uuden suomenkielisen sanoituksen aiheena on orkesterimme ja sen harjoitukset Turun Aninkaistenmäellä.
Milloin me tavataan? (1945). Music: Pentti Viherluoto, arr. Tapani Kärnä, lyrics: Harry Etelä. Vocals: Sami Levänen
Turkulainen Pentti Viherluoto soitti 1930 -luvulta alkaen vuosikymmeniä tanssiyhtyeissä ja sävelsi iskelmiä (esimerkiksi valssin Aamu Airistolla , tangon Kaukainen ystävä ja satoja muita). Sanoittajana oli usein hänen veljensä Aimo, joka julkaisi samalla nimimerkillä Harry Etelä myös mm. kauhunovelleja.
1930-luvun alussa tietyt amerikkalaiset sovittajat, kuten Benny Carter, alkoivat kirjoittaa saksofoneille moniäänisiä choruksia. Näissä kuultiin usein trillejä, glissandoja, nopeita juoksutuksia ym. saksofonille ominaisia soittotapoja. Tässä kuultava saksofonichorus on kirjoitettu tuota tyyliä mukaillen.
