You are currently browsing the category archive for the ‘saksalaisia levytyksiä’ category.
Jack Payne and his BBC Dance Orchestra vuonna 1930. “Blue is the Night” on MGM-elokuvasta “Their Own Desire” vuodelta 1930, sävelen ja sanat on tehnyt Fred Fisher. Fisherin ehkä kuuluisin laulu on “Chicago” vuodelta 1922.
Saksalaisen Gloria-levymerkin Gloria Tanz-Orchester levytti tämän version foxtrotista “Blue is the night” vuonna 1931 nimellä “Du hast so treue Augen”.
Saksankieliset sanat on kirjoittanut Fritz Rotter.
Duke Elligtonin vuonna 1946 RCA-levymerkille levyttämä versio. Saksofonisektiossa soittivat Jimmy Hamilton, Johnny Hodges, Russell Procope, Al Sears ja Harry Carney.
Paul Godwin mit seinen Jazz-Symphonikern
mit Refraingesang: Leo Monosson
Slow-Fox
Grammophon, 1928
Paul Godwinin orkesteri oli erittäin suosittu orkesteri 20- ja 30-lukujen Saksassa. Vuosien 1923 ja 1933 välisenä aikana hänen levyjään myytiin arvion mukaan 9 miljoonaa kappaletta!

“White Jazz”-hitti levytettiin myös Saksassa . Tässä asialla Berliinin kuumin jazzorkesteri 1930-luvun alkupuolella, James Kok Jazz Virtuosen vuona 1935. James Kok oli julkisesti ilmaissut ihailevansa mm. Jack Hyltonin orkesteria sekä Casa Loma Orchestraa. Niinpä pian tämän levytyksen jälkeen Reichsmusikkammer kielsi häneltä julkisen esiintymisen ja levyttämisen. Kok pakeni Englantiin, josta hän sodan jälkeen muutti Sveitsiin.

Jazz kiellettiin Saksassa natsien valtaannousun myötä vuonna 1938 rappiomusiikkina.

Jazzia levytettiin silti. Kieltoa kierrettiin vaihtamalla kappaleiden ninet, jolloin niitä ei ollut niin helppo tunnistaa. Klarinetisti, laulaja ja orkesterinjohtaja Horst Winter sijoitti usein levyjensä B-puolille jazz- ja swingklassikkoja. Vuonna 1941 hän levytti “Joseph, Joseph” -kappaleen nimellä “sie will nicht Blumen und nicht Chokolade”. Reichsmusikkammer kuitenkin tunnisti tämän paheellisen kappaleen ja niinpä sen esittäminen kiellettiin.

Paul Godwinin orkesteri levytti tämän saksankielisen version kappaleesta “Lullaby of the Leaves” vuonna 1932. Laulusolisti on Leo Monosson, joka juutalaisen syntyperänsä vuoksi joutui muuttamaan Saksasta ensin Ranskaan ja myöhemmin Yhdysvaltoihin.

Tähän hienoon kappaleeseen on nyttemmin suomenkieliset sanat runoillut Jalo Säde.
Vaahterain kehtolaulu
Kaukana on aamunkoitto,
hiljaisna soi yössä soitto.
Vaahterat vaan
soi kehtolauluaan.
Yö on hellä, tähtikirkas,
pohjoiseen käy tuuli raikas
kulkiessaan
soi kehtolauluaan.
Se tunsin mä ennen, lapsuudessain,
kun syliin mä äidin uinua sain.
U-uu-u uu-u uu.
On päivä niin pitkä, tunnen sen nyt:
oon elämän taistoista väsynyt.
U-uu-u uu-u uu.
Kun kotiin
kutsuu mua laulu tuulen,
puiden latvoissa sen kuulen:
vaahterat vaan
soi kehtolauluaan.
Michael Jary mit seinem Kammer-Tanzorchester levytti tämän hienon hitaan valssin sodan aikana vuonna 1941. sävel on Michael Jaryn oma. Kappale on elokuvasta Auf Wiedersehen, Franziska.
Michael Jary on säveltänyt muitakin kuuluisia elokuvasävelmiä, kuten Roter Mohn ja Ich weiß, es wird einmal ein Wunder geschehn.
Lud Gluskin Orchester levytti tämän Crazy Rhythm (tekijät Caesar-Meyer-Kahn) -musikaalisävelmän Berliinissä vuonna 1929. Lud Gluskin (1898-1989) levytti orkestereineen yli 700 kappaletta 20- ja 30- luvuilla Pariisissa ja Berliinissä. Hitlerin valtaannousu pakotti hänet monien muiden juutalaisten tavoin muuttamaan Yhdysvaltoihin.
Liebe war es nie (Fred Markush-Fritz Rotter) Fred Bird Rhytmicans levytti tämän Berliinissä vuonna 1932. Fred Markush on säveltänyt mm. kappaleen Ali-Baba, joka sodan aikana versioitiin suomeksi nimellä Eldankajärven Jää.
(Fred Raymond-Ernst Neubach)
Saxophon-Orchester Dobbri vuonna 1929
Tämä sävelmä julkaistiin jo samana vuonna Suomessa Homocord-levymerkillä nimellä Me Kahvilassa Istuttihin.
Laulajana oli tuolloin Hannes Kettunen , suomalaiset sanat R.R.Ryynäsen.
Hannes Kettunen (27.11.1898-11.11.1961) levytti 20- ja 30- lukujen vaihteessa Homocord-orkesterin ja Dallapén solistina. Vuoden 1930 jälkeen hän ei enää tehnyt levytyksiä.


